Olevaisen rajaton valta

Mitä on olla olemassa? Oleminen on kaikin puolin itsensä esiintuomista, niin hyvässä kuin pahasssakin. Vapauden summaamista kaikessa ja elämänarvojen uudelleen arvioimista menneen mukaan. "Me tarvitsemme jotain uutta", jotain uutta suojellaksemme arvojamme. Minä olen hyvin väsynyt. Väsynyt olemaan tämän systeemin orjuutettavana. Liian väsynyt katselemaan kuinka vahapintaiset julkimot imevät verta botox- huulillaan ilman häivähdystäkään itsetunnosta. Tämä aikakausi on merkityksettömintä mitä ihmiskunnan historiassa on ollut. Kukaan ei muista tätä aikakautta mistään muusta kuin sodista. Mitään hyvää ei synny ja siinä kaiken merkitys. Kaikella pitää olla hyödyttävä merkitys. Oleminen ei ole olemista ellei sillä ole jotain mihin tarttua kiinni.

Minä olen seurustellut tämän elämän aikana paljon. Jokainen suhteeni on ollut hyvä. Yksikään niistä ei ole tuottanut minulle viimekädessä pettymystä. Miksikö? Koska jokainen niistä on jättänyt minut hämmentyneeksi. Epävarmaksi suhteen sisällöstä. Viimeisin suhteeni oli tuttu. Tutun tuntuinen suhde. Siinä oli kaikkia niitä elementtejä, joita sitä edeltävissäkin suhteissa on ollut. Voi kuitenkin olla, että edeltävät suteeni ovat tehneet minusta epävarman kaikkia tulevia suhteitani kohtaan. Ja että tämä viimeisin suhteeni olikin täynnä minun sille asettamia merkityksiä. Valmiita suhdemalleja. Sellaista minä en halua kenellekään, enkä varsinkaan itselleni. Ehkä minä olen seurustellut jo aivan liikaa tämän elämän ajaksi. Ehkä olisi aika alkaa ajattelemaan asiaa niin, että seurustelujen aika on ohitse.
Palatakseni kuitenkin tähän suhderistiriitaan; jos minä olen asettanut jotain tiettyjä malleja, joiden perusteella oletan suhteen edistyvän.. ja luulen, että näin käy tulevaisuudessakin, enkä missään nimessä oleta, että siinä toisessa on niitä tiettyjä piirteitä suhteen kannalta, niin voidaanko silloin ajatella, että se toinen ei noudata omia suhdemallejaan. Että se toinen.. on tyhjä?

Eilen tupakoin paljon. Minun teki mieli juoda olutta ja viiniä. Nukahdin kuitenkin television ääreen jo iltayhdeksän jälkeen. Liikaa työtä. Liikaa elämää yhdelle päivälle. Teki mieli seksiä, mutta olin varmastikin liian väsynyt harrastamaan seksiä. Oikeastaan minun teki mieli jonkun syliin. Televisio on ystävä. Se puhuu selän takana aina asiaa. Se ei hauku suoraan päin naamaa. Se Vittuilee päin naamaa. "Tämä voisi olla sinunkin elämääsi, vitun idiootti!". Kysymys halusta olla jotain muuta, kuin mitä todella on nousee kuitenkin ajankohtaiseksi silloin kun ajattelee "tuo voisin olla minä." Onnea niille jotka haluavat olla jotain muuta kuin ovat. He ovat tämän päivän "taiteilijoita". He ovat tämän päivän onnellisia ja epävarmoja...