Thursday, May 8, 2008

pilalle menneitä matkoja

Aurinko nousee aikaisin. Ihan liian aikaisin kun miettii sitä, että jotkut meistä saattavat painiskella uniongelmien kanssa. Omalla kohdallani uniongelmat jothtuvat aivan liian vilkkaasta ajattelutavastani. Lehdet ilmestyivät suurimpaan osaan puista yhden yön aikana. Tämä herättää suurta ihmetystä niissä, jotka sen ehtivät huomaamaan. Mankinen heitti ironisesti viikonloppuna huomauttaessani tästä vihreyden ensiaskelmasta, että "kovin vähänhän ne pitävät meteliä esiintullessaan." Niin. Ihan totta. Luonnon kiertokulkua, tai oikeastaan kaiken toistumista vuosi vuodelta. Naapurissa naidaan taas. Televisiossa Kirjallisuuden tutkija Hankkila sanoi, että "eikö se ole hieman nai'ivia olla kaupallisuutta vastaan, vaikka olisi kuinka taiteilija." Minusta vaikutti siltä, ettei yksikään studiossa olleista ihmisistä ollut taiteilija. Suurin osa heistä oli taideteollisuuden orjia. Tai kuten joku on sanonut "orjamoraalin edustajia". Puut heiluvat niin vähän, ettei sitä huomaa. Minä olen väsymässä tähän kaikkeen. Siksikö meidän aikamme on näin väritön? Nuoret tytöt ostavat ensimmäisen seksuaalisen kokemuksensa nimettöminä juuri tällaisissa paikoissa. Nimimerkin taakse piiloudutaan riettaan ulkokuoren avulla. Haluaisin lähteä kaupungille. Jutta Urpilainen on noussut Tuomiojan rinnalle. Myös Tarja Filatov on noussut kolmen kärkeen. Missä? En minä tiedä. Mitä laajemmalle näkee, sitä enemmän ymmärtää olevansa typerä. Ja sen ymmärtäminen vasta tyhmäksi tekeekin. Tutkiskelen hetken johtomerta televisioni takana ja ihmettelen, miten kaikki nämä asiat mahtuvat televisiooni näin pieniä johtoja pitkin. Jos minulla olisi rohkeutta, joisin kaikki päivät viinaa ja unohtaisin ajattelemisen. Tuntemista ei koskaan sovi unohtaa. Sitä ei pitäisi missään vaiheessa ymmärtää millään tavalla. Noinkohan tuosta urheiluselostajasta tulee koskaan mitään. Kuinkakohan moni ajattelee juontajista yhtä negatiivisesti kuin minä? Rock'n'roll on tämän päivän musiikillista rokkia. Se on saavuttanut sen, mihin levyteollisuus toivoikin sen menevän; "Kapinallisuuden". Ja juuri sellaiseksi kapinaksi, mitä voidaan hyödyntää mahdollisimman hyvin! Se voidaan myydä niin loppuun, ettei mitään jää jäljelle. Ja kaikki ostavat. Kuinka moni tulee ajatelleeksi, että kapina on oikeastaan sama asia, kuin "hävitty vallankumous"? Vanha mummu kompuroi rotwallin reunassa ja nuoret raggarit nauravat sille. Mitä ne tekevät tämän talon nurkalla tähän aikaan päivästä. Eikö heidän pitäisi olla koulussa? Nyt on tiistai. Minä kävin mielelläni koulua, koska kaikki vastustivat koulumaailmaa. Olen vasta viimeaikoina oppinut ymmärtämään, että olen älykäs ja se kaduttaa suuresti. Tähän asti olen aamuisin tuntenut pahaa oloa. Eilen katselin kenkiä joiden hinta oli isompi kuin kuukaudessa asumisesta maksamani vuokra. Kysyin myyjältä, "miksi nämä ovat näin kalliit", hän sanoi, "laatu maksaa". Suomessa työttömiä on enemmän kuin koskaan. Ulkomailta odotetaan halpatyövoimaa. Aila Rauatmaa, hyvinvointieläinlääkäri on sitä mieltä, että hyötykäyttöeläinten vointi on hyvä. Näen melkein kuinka kuola valuu sen suupielestä. Tai sitten en. Onkohan sillä nälkä. Sen mukaan on ihmisten vika jos eläin voi huonosti. Rauatmaan mukaan karjan kannalta tuotantotalouksissa ollaan menty ihan liikaa siihen, että epäkohdat ovat kasvaneet, eläimet likaantuneet ja teurastustavat raaistuneet. Koskakohan pihvin paistaminen pitää suorittaa niin, ettei liha pala liiaksi. Vatsakivut ovat palanneet. Tästä tullee hyvä päivä, mikäli jaksan lähteä johonkin. En vielä tiedä mihin, mutta johonkin on mentävä. Kaduilla pitää kulkea sokeasti, mutta niin, ettei mikään jää näkemättä. Tästä vuodesta tulee joko hyvä, tai todella huono. Välimallin vuotta en haluaisi tästä vuodesta. Niitä ei ole ollut viimeaikoina. Jonkinlainen tästä vuodesta tulee ja minä en vielä osaa ajatella sitä niin tarkasti, että lähtisin siitä kertomaan itselleni millään tavalla. Elänköhän minä vielä silloin, kun maailmalla aletaan maksamaan elämismaksua. Kuukausirahaa siitä, että saa olla elossa. Tekisi mieli hampurilaista ja kahvia. Kahvia minulla on, mutta hampurilaisia ei. Saaraa pitäisi lähteä moikkaamaan. Niin pitäisi kyllä Anniakin. Ketä kaikkia minun pitäisi lähteä moikkaamaan? Olen niin väsynyt, etten muista ja minä elän varsin terveellisesti. Jokainen aamu alkaa jollain tapaa kuumeenoloisissa tunnelmissa, eivätkä päivät ole millään tavalla järjestyksessä, ellen aiheuta niihin epäjärjestystä. Jotain pitää kokea. Tämä kaikki johtuu siitä, että olen niin vapaa. Vapaa ja eläväinen. Minä olen elänyt niin paljon, etten uskalla enää katsoa taakseni. Edessä uudet seikkailut tai täydellinen romahdus. Paikalleen ei voi jäädä. Pitäisi mennä metsään, ennenkuin lähtee saareen. Toivottavasti kesäkuusta tulee sateinen. Pitäisiköhän viettää tämä kesä työttömänä ja istua kirjastossa. Ihan niinkuin kaikki nuoruuteni kesät. Silloin muiden tavoitteena oli löytää kesätöitä ja ahkeroida. Minä istuin kirjastossa, luin ja olin työtön. Silloin minä kai aloitin kirjoittamaankin. Tai en minä tiedä. Siltä minusta tuntuu näin jälkeenpäin.

No comments: